Sukeltelua, suunnitelmia ja Suomi-fiilistä

Hua Hin on juuri sitä, mitä kuvittelee sellaisen paikan olevan, jonne suomalaiset ja muut pohjoisen valkonaamat vetäytyvät talven tullen löhöämään aurinkorannan paahteessa niin sankoin joukoin, että paikallisväestö on melkein vähemmistönä. Siitä huolimatta viivyimme siellä lopulta viisi yötä, päättäen aina aamulla, että lähdetään vasta huomenna. 

Hua Hinin rannoilla.

Tuoreita meriölliäisiä.

Eihän siellä muuta tekemistä ollut kuin oikaista koipensa rantahiekalle ja sukeltaa suloiseen mereen - niin ja varailla hulluna loppuvuoden majoituksia tulevista etapeista. Ei ole kivoja tämmöiset joulut ja muut juhlat reissaajan kannalta, kun täytyy niin kovasti etukäteen varata jotain, jos aikoo jonnekin mahtua. Nyt on kuitenkin lähes kaikki yöt loppiaiseen saakka buukattu: reitti kulkee yhä vain etelään päin parin paratiisisaaren kautta Malesiaan. 

Tässä kohtaa onkin hyvä muistella, kuinka Suunnattoman matkan suunnitelmat ovat retken edetessä eläneet: kuvittelimme joskus ennen lähtöä, että voitaisiin olla Australiassa jo marraskuun puolivälissä olleen auringonpimennyksen aikoihin. Hah, vasta Kambodzassa oltiin. Vielä Japanissa ollessa luultiin, että joulu vietettäisiin Australiassa. Sitten saatiin idea, että mennäänpä Balille jouluksi. Tämä ajatus kuivui kuitenkin siihen, että olisi pitänyt kiiruhtaa Kambodza, Thaimaa ja Malesia noin kuudessa viikossa. Siitä siis luovuttiin, ja tutkittiin, missäpäin Malesiaa olisi hyvä paikka jouluksi. Harkittiin vakavasti Langkawin saarta. Mutta kun saatiin kahden kuukauden oleskeluoikeus Thaimaaseen, todettiin, että ehtii sinne Malesiaan ensi vuonnakin. Lopulta vietämme joulun siis siellä, minne moni muukin Pohjoismaista pyhiksi matkustaa, Krabilla, tarkemmin sanoen Ko Lantan saarella. 

Majapaikkojen varailun ohessa buukkasimme myös matkamme kolmannen lennon tammikuun lopulle Singaporesta Australian Gold Coastille (koska suoraan Brisbaneen ei löytynyt halpaa lentoa). Brisbanesta (joka on tunnin matkan päässä Gold Coastilta) vuokraamme näillä näkymin pienen asuntoauton, jolla ajelemme noin viikon kuluessa kohti Sydneyä. Näin on suunniteltu, nähdään sitten kuinka todellisuudessa käy.

Uolevi Kuovi.

Mutta palataanpa Hua Hiniin. Piti muistuttaa itseämme, että nyt ei voidakaan höpötellä mitä sattuu, kun suomalaisia pursuaa vastaan joka puolella. Uimarannat olivat hiukan kaukana kaupungin keskustasta, mutta rannoille pääsi ihan kätevästi songtaewilla, eli pikkurekan näköisellä avotaksilla. Emme jääneet rantaravintoloiden edustalla levittäytyviin lepotuoleihin, vaan haimme oman, hiljaisen hiekkapläntin kauempaa, jossa meitä kävi "häiritsemässä" vain jokunen kulkukoira, rapu ja pitkäjalkainen lintu. 

Paikallista joukkoliikennettä
(kyydissä yhtäaikaa noin 30 hlöä).

Kuninkaan synttäreitä
juhlittiin 5. joulukuuta.

Pimp my tuktuk.

Rantavarjojen vallankumous.

Itsenäisyyspäivä sattui sopivasti kohdalle nyt, kun olimme tällaisessa pikku-Suomessa. Ruuanhakumatkalla huomasimme, että rantaruotsalaisen Mr Danin ravintolassa pyöri Tuntematon sotilas. Ei muuta kuin sinne - ja tilattiin siinä sitten oikein Lonkerot (virolaiset) kyytipojaksi. Seuraamme liittyi viisikymppinen jyväskyläläisnainen, jonka kanssa keskustelimme yllättäen matkustuksesta. Sanoen tietävänsä, millaista se budjettireissaus on, hän halusi tarjota meille vielä toiset juomat. Lopulta päätimme sitten syödäkin tässä suomenruotsalaismestassa ja Riina kävi tiskillä kysymässä: "Saak mittä ruakka?" Makaroonilaatikon, läskisoosin ja kaalikääryleiden joukosta löysimme listalta kalafileet pottumuusilla (+ Turun Sinappia). Ei muuten ollut hullumpaa! :)

Mr Dan - suomalaista ja
ruotsalaista kotiruokaa!

Tuntematon ja Lonkero -
Itsenäisyyden juhlaa...

Avoimen oven päivät.

Pukuja pohjoismaalaisille.

Hua Hin jäi taakse perjantaina, jolloin siirryimme välipysäkille Chumphoniin. Hintaero hitaamman ja nopeamman junan välillä oli noin 700 bahtia (18 €), joten valitsimme luonnollisesti viisituntisen matkan kolmetuntisen sijaan. Juna vieläpä lähti tunnin myöhässä, joten eipä siinä kiire voinut ollakaan. Chumphonista varaamamme huone edusti sivumennen sanoen halvan guesthouse-majoituksen aatelia: nukuimme entisessä autotallissa, jossa renkaanjäljet näkyivät yhä lattiassa. Täältä jatketaan pikimmiten kohti Ranongia, josta päästään ensi viikoksi köllimään Ko Phayamin saarelle. 

Hua Hinin hieno asema. 

Kolmosluokan vaunussa
hikinen on tunnelma.

Matkakirjoja

Tässä valikoima erinomaisia matkan innoittajina ja suunnittelun apuna toimineita kirjoja:

Rough Guide -sarjan First-Time Around the World

• Käytännöllinen perusopus.

Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois - 543 päivän reppumatka

• Hauskasti kirjoitettu matkapäiväkirja yhden naisen 1,5 vuoden maailmankierrokselta. Perusviesti: kaikesta selviää!

Madventures: Kansainvälisen seikkailijan opas

• Kattava ja asiallinen, samalla hervottoman hauska Rikun ja Tunnan ronskin tyylin johdosta. Perusviesti: "Lähe menee!" (Madventures-heppujen hokema)

Madventures: Mad World - seikkailijan atlas

• Esittelee kaikki maailman maat ja kertoo päräyttäviä yksityiskohtia maailmanmenosta.

Merja Pyhälä: The Matka - omin päin kaukomaille

• Paljon käytännöllistä informaatiota - aika tylsää luettavaa. :)
  

Vastuullisen matkailijan käsikirja

• Ekohipeille jo enimmäkseen tuttua, sellaisiksi haluaville (ja kaikille muille) tärkeää luettavaa. Perusviesti: kunnioita maailmaa, jossa matkustat!

Vaihde vapaalle

Eilen oli molemmilla viimeinen työpäivä. Nyt tuntuu kuin olisi alkanut loputon viikonloppu. Ei olla työttömiä (työnhakijoita) eikä lomalla - ollaan vain vapaalla! :)

Vaikka on tässä listalla juttu jos toinenkin, joka vielä pitää hoitaa ennen reissun alkua. Tarkoitus on kuitenkin saada stressinrippeet pyyhittyä pois, harjoitella pelkkää olemista ja valmistautua kaikessa rauhassa lähtöön, koska tätä matkaa ei lähdetä suorittamaan läpi, vaan elämään niin kuin arkea eletään. 

Mitä olemme tähän mennessä tehneet matkan eteen:

• säästäneet (paitsi ruoasta) :)
• ottaneet osan rokotteista (hepatiitti A ja B, japaninaivokuume)
• lukeneet matkakirjoja (niistä tiedossa oma blogaus)
• opetelleet kyrillisiä aakkosia (хорошо!)
• listanneet mukaan otettavaa
• Tapsa on selvitellyt eri maiden viisumiasioita ym. ja uusinut passinsa
• Riina on muistutellut, ettei pidä suunnitella liikaa ;)

Mitä aiomme tehdä matkan eteen lähiviikkoina:

• varata Neva Toursilta bussimatkan Turusta Pietariin - samaan pakettiin saadaan viisumit ja eka yö hotellissa
• hommata matkavakuutukset
• hoitaa kuntoon myös Mongolian ja Kiinan viisumit
• ottaa vielä jotain rokotteita 
• ryhtyä tyhjentelemään kämppää pikkuhiljaa, eli viemään turhia kamoja kirppikselle (päätimme, ettemme palaa samaan asuntoon matkan jälkeen)

Saa nähdä, kuinka pian se realisoituu, että jonnekin ollaan tosiaan lähdössä! :)

Lähtöpäätös on tehty

Maailmanympärimatka. Haave, jonka harva toteuttaa. Me ollaan onnekkaita ja lähdetään katsomaan, kuinka unelma toteuttaa itsensä. :)

Matkasuunnitelmat alkoivat noin vuosi sitten, kesällä niistä puhuttiin jo kohtalaisen tosissaan, ja jouluun mennessä päätettiin olla varmoja, koska silloin oli hyvä hetki myös informoida perhepiiriä päätöksestä. Ja nyt sitten informoidaan kaikkia muitakin.

Lähtöpäivä on näillä näkymin toukokuun lopulla, toisen reissuunlähtijän syntymäpäivän tienoilla.

Vaikka matka on suunnaton, täytyy vähän olla suunnitelmiakin - kunhan niihin ei jää jumiin, vaan muistaa seurata nenäänsä ja odottaa sieluaan (lainaus Madventuresista*).

Alustava reittisuunnitelma on siis seuraava:

Hyppäämme Turussa bussiin, joka vie Pietariin, mistä siirrymme muutaman päivän tai viikon jälkeen Moskovaan. Puksutamme sieltä Trans-Mongolian junalla mm. Irkutskin, Ulan-Uden ja Ulan Batorin kautta Pekingiin. Kiinasta piipahdetaan Japanissa ja jatketaan sitten halki Kaakkois-Aasian. Australian Cairnsissa näkyy 13. marraskuuta täydellinen auringonpimennys - saatamme olla siellä silloin. Siitä eteenpäin matka voi jatkua mihin päin vain. Ehkä vietämme tovin palmun alla Tongalla ja Fidzillä ja suhahdamme sitten Jenkkilään. Tai sitten tulemme liian kovan koti-ikävän (lue: rahattomuuden) pakottamana kotiin.


Kartassa alustava reitti Turusta Cairnsiin.


Vielä muutama viikko töitä molemmilla jäljellä ja sitten alkaa täysipäiväinen valmistautuminen reissuun.

Kuulemme mielellämme ajatuksia ja ehdotuksia must-see kohteista tai jos tunnet jonkun reittimme varrella asuvan, joka voisi majoittaa meitä tai toimia paikallisena oppaana, pistä vinkkiä!

* Intiaanien mukaan sielu kulkee ihmisen luontaista vauhtia, kaikenlainen muu matkatahti on epäluonnollista. Eli mitä pidemmän välimatkan matkustat ja mitä nopeammin kuljet, sitä pidempään kannattaa sielua odottaa ehtiväksi mukaan - sielu voidaan tässä ymmärtää vaikkapa läsnäolon tietoisuuden tunnuksi.
Madventures: Kansainvälisen seikkailijan opas, s. 50.


- Tapani ja Katariina