Japaninmerta ylittämään

Taustalla Busan.

Siirtymämme Etelä-Koreasta Japaniin joutui laivakyydillä Busanista Shimonosekiin, jonka välinen matka-aika oli kaksitoista tuntia. Sama kuin Turusta Tukholmaan siis. Tunnelma kuitenkin oli hyvin erilainen siihen nähden, sillä laivaa ei ollut tarkoitettu juhlimiseen, pelkkään ihmisten siirtämiseen vain. Laiva oli nimeltään Hamayuu ja liput siihen maksoivat 95 000 wonia per pää, siinä seitsemänkymppiä siis, mikä ei toki ollut ihan halpaa, jos vertaa siihen Ruotsin-laivaan. Tosin tällä laivalla ei mennyt rahaa taxfreehin tai kaljoitteluun. Laivalla käypää oli ainoastaan Japanin valuutta, joten onneksi vaihdoimme Korean wonien jämät jo satamassa siihen. Majoituimme halpaluokkaan, eli huoneeseen, jossa oli monta patjaa lattialla ja lisäksemme seitsemän muuta ihmistä (näistä kaksi lapsia, joista toisen koipi venkoili yöllä lattian yli Tapsan kylkeen). Aterioimme yleisen tilan vapaan pöydän ääressä pikanuudeleilla, porkkanoilla ja appelsiineilla. Sykähdyttävä Korea loittoni yöhön suolaisessa, tuskin lainkaan viilentävässä merituulessa.

Pienen laivamme pienoismalli

Ravintolan tarjontaa.

Pikanuudeleihin sai kuumaa vettä.

Hyttimme edullisimmassa luokassa.

Aamulla Japanissa odotti passintarkastus, joka oli lähestulkoon kuumottava. Meiltä kyseltiin kaikenlaista kiperää, kuten missä kaikkialla aiomme käydä, ja mihin osoitteeseen olemme majoittumassa. Lomakkeeseen olimme ilmoittaneet erään Youth Hostelin osoitteen, vaikka tosiasiassa aioimme couchsurfata ensimmäisen yön. Shimonosekin maahantuloviranomaiset ovat kuuleman mukaan tiukkoja, koska satamaa käytetään paljon oleskeluluvan pidentämistarkoituksiin. Poliisimieskin kävi meitä hiukan tenttaamassa, mutta ohjeisti meidät sitten kohteliaasti juna-asemalle päin. Nippon, here we come!